Gaupnir frá Ljóma
© mlj 2015
| Virallinen nimi | Gaupnir frá Ljóma | Rekisterinumero | VH23-030-0199 |
| Rotu, sukupuoli | Islanninhevonen, ori | Omistaja | Mari H (VRL-05704) |
| Säkä | 138cm | Kasvattaja | Mari H (VRL-05704) - Ljóma |
| Syntymäaika | 20.08.2023 | Painotus | Askellajiratsastus |
| Väri | Ruunikko | Koulutustaso | Helppo B, 60cm, 5-käyntinen |
| Gaupnir on 5-vuotias | Täyttänyt 3 vuotta 11.01.2024 KTK-III (12/2023) ASSA Points: 0 | Title: n/a |
|||
Epärodunomaisen yrmy, yksinään viihtyvä Gaupnir ei isommin lajitovereittensa seurasta välitä. Ori ei korvaansa lotkauta toisten orien huuteluille tai isommin kiinnostu tammoista, ainakaan kiima-aikojen ulkopuolella. Tallissa tapahtuvat hevosmuutokset, vaihtuvat tarha- ja karsinajärjestykset voivat aiheuttaa toisille hevosille pientä jännitysstressiä, vaan eivät Gaupnirille. Se suhtautuu hyvin tyynesti kaikkeen, korkeintaan huokailee teatraalisesti, noin ajatuksen tasolla tietysti.
5-käyntinen islantilainen on kilpahevonen henkeen ja vereen. Gaupnir rakastaa esiintymistä, saa selkeän energiapiikin yleisöstä ja on yksinkertaisesti parhaimmillaan, kun touhujaan katselee useampi silmäpari kuin mitä kotioloissa tai ryhmävalmennuksissa, joita todistavat lähinnä surevat omaiset. Selkeää erityisosaamista Gaupnirilla ei ole, ruunikko islantilainen pärjää loistavasti kaikissa luokissa, ihastuttaa töltillään sekä häikäisee passillaan. Suuret, laajat liikkeet, selkeä liito, hyvä tahti sekä tasapaino, ei häivääkään melomisesta, palmikoinnista, kannoille astumisesta.. Liikkeiden lisäksi Gaupnirin ratsastettavuus ansaitsee aivan samanlaista suitsuttamista. Niin mielellään kuin islantilaisori viettääkin aikansa yksikseen niin töitä se tekee mieluusti parityönä. Toki Gaupnirilta löytyy vähän vaatimuksia, kovakätisen ratsastajan kanssa ruunikko ei montakaan kierrosta kulje, mutta vakaa, pehmeäkätinen ja muutoinkin perussiististi ratsastava pääsee kyllä tekemään sinunkauppoja, testaamaan islanninhevosen erikoisaskellajeja, samoilemaan lähimaastoihin yhdellä tallin varmajalkaisimmista hevosista.
Askellajiluokat ovat tietysti Gaupnirin erityisosaamisalue. Niin sanottu tavallinen englantilainen koulu- ja esteratsastus sujuvat nekin, eivät ehkä järin korkealla tasolla mutta sujuvat kuitenkin. Maastoilu, vaikka umpimetsässä rämpien, sekä uiminen, tuovat mukavaa vaihtelua arkeen ja ovat Gaupnirille itselleenkin selkeän mieluisia liikuntamuotoja. Talvella maastoiluun tuo lisäväriä tallikaveri suksien päällä; Gaupnir on aivan haka hiihtoratsu, reipas ja rohkea, hyvä ratsastaa sekä täysin tyyni vaikka touhussa olisi mukana ties mitä estettä, hyppyriä ja sirkustemppua joko ratsastajan tai hiihtäjän aktivoimiseksi. Eipä islantilainen muutenkaan sano oikein mitään mihinkään, niin kauan kuin sitä ratsastaa nätisti, muistaa kiittää ja liian vaikeat jutut jätetään hautumaan vaihtaen tehtävä helpompaan ori kokeilee vaikka puuhun kiipeämistä.
Rapsutukset, sokeriset lempinimet sekä halaukset kannattaa suunnata toiselle hevoselle. Gaupnirilta löytyy kuitenkin yksi pieni heikkous, joka saa juron ilmeen väistymään ja koko hevosen muuttumaan äkkiä kerjääväksi seurakoiraksi; kuivattu ruisleipä. Mikään muu herkku ei aiheuta ruunikossa noin suurta reaktiota, vaikka tokihan Gaupnir herkut ottaa vastaan syöden ne parempiin suihin. Kuivattu ruisleipä kuitenkin herättää islantilaisessa sellaisia intohimoja, joita yleensä näkee lähimmällä torilla merkittävän jääkiekkovoiton jälkeen.
Muita suuria tunnereaktioita, negatiivisiakaan, Gaupnir ei osoita. Se ei isommin välitä lämmön mittaamisesta, rokotuksista, verikokeista tai mistään neuloihin liittyvästä, muttei toisaalta protestoi näitä toimenpiteitä mitenkään, kunhan vetää suunsa tiukaksi viivaksi. Pestävänä oleminen sen sijaan tuntuu olevan herran mieleen, vaikkei reaktio olekaan kuin satunnainen korvahörö sekä hieman rennompi olemus kuin harjauksen tai kengityksen aikana. Tämäkin menee satunnaiselta hoitajalta helpommin ohi, tuttu ihminen kyllä hoksaa, mistä Gaupnir pitää.
Lastauksen sujuvuus riippuu kuljetusvälineestä. Traileri tuntuu olevan epäluotettava purkki johon Gaupnir nousee vastustellen ja kiemurrellen, rekkaan ruunikko sen sijaan kävelee oikein tyytyväisenä yhtään kiemurtelematta tai ramppia väistelemättä. Kunhan orin saa kyytiin asti, vakka siihen tympeään traileriin, se keskittyy heinien syömiseen. Matkaseurasta tämä ei tietenkään perusta vaan tuntuu suorastaan pahastuvan, mikäli mukana on muitakin hevosia – etenkin, jos ne pitävät mitään ääntä! Gaupnir haluaisi vain olla rauhassa, myös matkustaessaan. Oikeastaan etenkin silloin.
Luonteesta kiitos Lissu T.!